Chasing The Spot Lontoossa – Haastattelussa Kasperi Kropsu

Kävit Chaising The Spot-hankkeen tiimoilta Lontoossa Street League-karsintakisoissa yhdessä Onni Saltevon ja Joni Laurisen kanssa. Kerrotko lukijoille, mikä tämä Chasing The Spot on ja miten olet päätynyt siihen mukaan?

Chasing the Spot on Suomen virallisen skeittimaajoukkueen yhteisö, jonka kautta halukkaita valitaan hakemuksien perusteella olympiakarsintoihin skeittaamaan. Päädyin mukaan varmaan sen takia kun olen alusta asti ollut halukas lähtemään karsintoihin matkaan ja osoittanut kiinnostukseni kansainvälisiä kisoja kohtaan.

Lontoon kisojen taso oli ilmeisen kova, eikä kukaan suomalainen päässyt karsintoihin. Minkälainen kokemus Lontoo oli skedekisojen osalta?

Lontoon kisat olivat omasta mielestäni aikamoinen pettymys jo ihan fiiliksen puolesta. Oletus oli, että karsintakisat käydään samalla areenalla finaalien kanssa, mutta ne päädyttiinkin pitämään “Bay Sixty6” skeittiparkissa, sillan alla. Kun luvassa ei ollutkaan se täydellisen kiillotettu (huom. kevyt sarkasmi) betoniparkki jonka sls livelähetyksistä on tottunut näkemään niin oma kiinnostus laski paikan päällä huomattavasti.. Ei edes minkäänlaista vesi- tai välipalatarjoilua osallistujille. Ei tuo verenmaku suussa skeittaaminen ole oikein oma juttu ja kun nuoret, japanilaiset kisakoneet tönii pois alta omien harkkarunien välissä niin kyllä se tuhoaa kaikennäköisen kiinnostuksen omaa skabaamista kohtaan.

Olet innostunut valokuvaamisesta ja somesta voi löytää miltei päivittäin kuviasi niin Helsingin kaduilta kuin ulkomailtakin. Minkälainen on suhteesi valokuvaukseen? Mistä kaikki alkoi?

Valokuvaus on aina ollut mun elämässä tavalla tai toisella. Nuorempana IRC-Galleria aikoina leikittiin frendien kans vanhoilla digipokkareilla. Kuvattiin skedeystä ja muuta oheistoimintaa. Yläasteen jälkeen kuvailu kiinnosti taas yhä enempi ja päädyin audio-visuaaliselle puolelle amikseen. Seuraavaksi tulikin instagram joka helpotti omien kuvien jakamista ja sitä puolta aloin oikeasti panostamaan heti kun sain ensimmäisen oman iPhonen. Puhelimen kanssa tuli kuvailtua jokunen vuosi kunnes viime vuoden keväällä meni vasen nilkka täysin paskaksi. Siinä tuli tuhlattua jokunen päivä puistossa makoillessa, jalka kipsissä kunnes päätin, että kyllä tähän jonkun oikean harrastuksen tarvii kylkeen ettei kyllästy aivan kokonaan elämään kun ei pääse skeittaamaankaan. Ostin sitten lomarahoilla ensimmäisen, oikean valokuvausjärkkärin. Sillä tiellä ollaankin tervehtymisen jälkeen pysytty ja kamera on pysynyt visusti matkassa. Aivan kuten skeittikin nuorempana.

Kuvaat paljon katukuvaa ja julkisessa tilassa tapahtuvia asioita ja hetkiä. Mikä valokuvauksessa viehättää?

Katukuvauksesta innostuin täysin Instagramin kautta. Sieltä löytyi paljon hienoja katukuvia, eri kuvaajilta ja sitä kautta sain inspiraation lähteä itsekin kokeilemaan. Katukuvauksessa viehätti sen vapaus ja se, ettei siinä ole sääntöjä kuten monissa muissa valokuvauksen alalajeissa. Voit esim. kropata ihmisten päitä, sommitella eri tavoin kuvia ja kuvata oikeastaan mitä vain mitä kaduilla tapahtuu … vaikka kylttejä. Katukuvien luoma tarina on tärkeämpää kuin esim. tarkkuus ja se tekee siitä yhden vaikeimmista valokuvauksen tyyleistä. Hienoja kuvia voi ottaa kuka vain kokenut valokuvaaja mutta kaikki eivät osaa kertoa kuvilla tarinoita. Varjot ja ihmisten kuvauksellisuus viehättää omaa silmää eniten. Jollain tavoin voisi verrata katukuvausta skeittaukseen. Vapaus ja luovuus. Siitä voi luoda millaista itse parhaaksi näkee. Tuntuu, että valokuvaus on tuonut sitä samaa elämisen ja luovuuden iloa mikä on ollut kateissa viime vuoden nilkan rikkomisen jälkeen ja voisi sanoa, että olen kiinnostunut jopa enempi katukuvaamisesta tällä hetkellä. Minkä voi varmasti mun Instagramistakin huomata.

Olet skeitannut miltei parikymmentä vuotta – otatko ollenkaan skeittikuvia vai haluatko pitää nämä kaksi asiaa erillään? Onko suunnitelmissa skeittikuvaaminen?

Mielelläni otan myös skeittikuvia. Se on kyllä aivan oma lajinsa (respektit kaikille skedekuvaajille) ja jotain kuvia otinkin tuolla Lontoon reissulla Jonista. Kyllä se kuitenkin sen kaverisiteen vaatii, etten ehkä ihan tuntemattomien kans lähtis spoteille tekemään tuttavuutta pelkkien skedekuvauksien merkeissä. Katukuvaaminen on intohimona tällä hetkellä ja siinä riittää paljon haastetta toistaiseksi.