Moni tämänkin blogin lukijoista on varmasti törmännyt hulvattomiin Paljon Sun Outfit Maksaa?- Youtube-videoihin. Videoiden takana on MolyBros-niminen tubettajakaksikko ja kulttimaineeseen nousseet videot käsittelevät nimensä mukaisesti sitä, kuinka paljon videoilla esiintyvien tyyppien outfit (suomeksi kai asukokonaisuus?) maksaa. Täydellinen konsepti ja erittäin hyvä toteutus on tuonut MolyBros-käyttäjälle Youtubessa hulppeat 65,2 TUHATTA seuraajaa. Damn.

MolyBrosin videoissa on vilahdellut myös Ponke’sin tuotevalikoimaa ja videoista inspiroituneena päätin tehdä Mun Outfit-blogitekstin, jossa esittelen meiltä Ponke’sista löytyviä vaatteita, joista itse olen erityisen fiiliksissä juuri nyt. Päätin rajata tämänkertaisen postauksen koskemaan yhtä poikkeusta lukuunottamatta vain yläosia, eli paitoja, takkeja sekä pipoja/päähineitä. Jatkossa luvassa on myös spekulaatiota kengistä, sukista ja housuista, sekä keväällä tietysti skedekamoista.

Mun Outfit – mitä se sisältää? Aluksi tietysti pitää kertoa vähän itsestäni, jotta pääsette vähän vihille siitä, miksi fiilistelen sitä mitä fiilistelen. Itselleni kaikkein tärkeintä pukeutumisessa on mukavuus ja käytettävyys – ulkonäkö tulee vasta kolmantena prioriteettilistallani. Vaatteiden täytyy olla mukavia ja tuntua hyvältä päällä, muuten ne jäävät auttamatta vaatekaapin pohjalle ja käyttämättä. Vaatteiden käytettävyys liittyy paitsi mukavuuteen ja kestävyyteen, myös leikkaukseen ja ominaisuuksiin, kuten sateenpitävyys, hengittävyys, lämmön pitävyys, ihotuntuma ja niin edelleen. Mikään ei ole niin perseestä kuin väärä varustus väärässä paikassa. Jokainen meistä ymmärtää, että kymmenen kilsan duunimatka pyöräillen kaatosateessa on hyvin erilainen kokemus vettä pitävällä kuoritakilla kuin vettä sienen lailla imevällä villapaidalla. Vaate, jonka käytettävyys on hyvä, kestää pitkään ja sitä on mahdollista myös huoltaa ja korjata – esimerkiksi paikata, vaihtaa vetoketjuja jne.

Ulkonäkö ei ole itselleni siis se tärkein vaatteiden ominaisuus, mutta on silläkin väliä. Kledjujen pitää miellyttää omaa silmää ja outfitin pitää tuntua omalta. Kun pukeutuu omilta tuntuviin vaatteisiin, on helpompi olla hyvällä fiiliksellä, itsevarma ja huoleton veikkonen kun väärät vaatteet eivät vie fiiliksiä. Jostain syystä oikeiden vaatteiden merkitys korostuu skeitatessa: huuda hep, mikäli hyvät skedesessarit ovat menneet pilalle liian kireän t-paidan tai paskasti istuvien housujen takia. Sepä se, sitä on sattunut meille kaikille ja joka kerta se tuntuu yhtä hirveältä. Toisin sanoen: outfitin ulkonäölläkin on merkitystä.

Outfit # 1: ”Flanu ja iso merinovillapipo”

Pipo on paras mahdollinen päähine talvella ja jos on mahdollista löytää hyvän mallinen merinovillapipo (kuvassa Makian pipo), on setuppi täydellinen. Hyvän pipon saa riittävän syvälle kuitenkin siten, että sen saa tarvittaessa rullattua myös pienemmäksi päänlaella keikkuvaksi kipparimyssyksi. Itse pidän pipoa yleensä syvällä päässä, mutta joskus on kiva leikkiä taiteilijaa, maalailla kotona vesiväreillä ja rullata myssy päälaelle. Merinovillapipo on lämmin, ei-kutittava, kestävä, hyvin hengittävä ja mikä parasta, se on luonnonmateriaalia. Merinovillapipo on monivuotinen hankinta, ja itselleni tuotteen käyttöikä on yksi tärkeimmistä ellei tärkein kriteeri ostopäätöstä tehdessäni. Kuvassa näkyvä pipo on harmaa, joka on mustan ohella jokaisen suomalaisen suosikkiväri ja sopii marraskuun melankoliseen hämärään hyvin. Vinkki: muista kompensoida tummia kledjuja heijastimella! Ulkona on pimeä..

Dickies on tehnyt kohta sata vuotta maailman kenties laadukkaimpia työvaatteita ja Dickiesin Sacramento-flanelli on oma suosikkini kyseisen brändin vaatevalikoimasta. Sataprosenttista puuvillaa oleva Sacramento istuu kuin nenä päähän, materiaali on kestävää ja mukavan tuntuista ja väripaletti paidassa on täydellinen. Punamusta Dickies Sacramento on täydellinen käyttö – ja skeittipaita keliin kuin keliin. Diggaan Sacramento-paitojen klassisuudesta: tällaisia paitoja on tehty jo viime vuosisadan alussa ja tehdään edelleen. Jatkuvuus kiinnostaa, ajattomuus tuntuu hyvältä. Paidasta löytyy myös rintataskut, joihin mahtuu mukavasti kauppalappu, avaimet tai vaikkapa stenkku, mikäli joku vielä nykypäivänä polttaa. Joka tapauksessa tilavat rintataskut ovat yllättävän hyödylliset, jos niitä muistaa vaan käyttää. Rento paita, rento elämä.

Outfit #2 : ”Denali-fleece ja Carhartt-vyölaukku”

Fleece on materiaalina saanut paljon kritiikkiä ja syystäkin: fleecestä irtoaa mikromuoveja (kuten kaikista tekokuiduista, mutta fleecen huokoinen rakenne tekee siitä erityisen herkän muovin irtoamiselle), joka puolestaan kuormittaa ympäristöä joutuessaan vesistöihin, kaloihin ja sitä kautta meihin ihmisiin. Lisäksi fleece on tekokuitu, eli öljypohjainen tuote. The North Face on kuitenkin edelläkävijä monessa kierrätettyyn ja ekologiseen tuotantoon perustuvassa vaatetuotannossa ja The North Face Denali-fleece onkin tehty kierrätetystä polyesterista, tarkemmin sanottuna kierrätetyistä muovipulloista (tsekkaa lisää tästä). Muuten landfilliksi menevä muovijäte saa uuden elämän takin muodossa, hyvä diili sanoisin. Klassikkotakki, joka lanseerattiin jo vuonna 1985 vuorikiipeilijöiden vaativiin tarpeisiin, on tänä päivänä yksi ekologisimmista fleecetakeista ja samalla yksi parhaiten istuvista. Itse diggaan kyseisestä rotsista kolmesta syystä: se istuu täydellisesti itselleni (mukava eikä häiritse liikettä), se on lämmin sekä hengittävä ja kolmanneksi, se on tehty kierrätysmatskusta. Denalista löytyy näppärästi myös toiminnallisuutta: iso ja tuulta pitävä huppu, hyvät vetskaritaskut ja kyljestä vetskarilla aukeava halkio, joka tuo tarvittaessa lämpimään takkiin extrailmastointia. Rotsista löytyy muitakin hyviä värejä, mutta itselleni kolisee musta eniten.

Skeittaamassa törmää monesti ongelmaan: taskuissa on kamaa, liikaa kamaa ja mestasta toiseen kruisailu ei tunnu hyvältä kun puhelin ja lompakko painaa reisilihakseen jokaisella potkulla. Tähän hätään helpotusta tuo hyvin istuva vyölaukku, jota nykyään myös bumbagiksi kutsutaan. Siinä missä suomipoika piti vyölaukkua vyöllä vuonna -94 Lanzarotella, nykyään tätä pientä pussukkaa kannetaan usein rennosti olalla. Skeittarin näkökulmasta kantotyyli on puhtaasti käytännöllinen: napakasti olan yli kiristetty vyölaukku ei rajoita skeittausta, eikä pompi tarpeettomasti kovassakaan menossa. Samalla arvoesineet pysyvät kokoajan holleilla eikä taskuvarkaiden pitkiä kynsiä tarvi pelätä ruuhkametron ahtaudessa. Carharttilta löytyy räväkän värinen Payton-vyölaukku, joka kätkee arvotavarat mukavasti. Samalla oranssi camoväri tuo nastaa eloa muuten mustaan yläosaan.

Outfit #3: ”Kuoritakki ja Vansin talvikengät”

Ah, kuoritakki, kaikkien aktiivisten ihmisten pelastaja. Mikään ei ole niin mukavaa kuin vettä ja tuulta pitävä samalla kuitenkin hengittävä takki, jonka alle saa latoa kerrastoja huolettomasti ja sään mukaan. The North Facelta löytyy useampiakin kuoritakkeja, mutta oma suosikkini on oranssimusta Mountain Jacket. Vuoriston haastaviin ja vaihteleviin olosuhteisiin suunniteltu takki käy hyvin myös etelä-Suomen vähemmän haastaviin, joskin vaihteleviin sääolosuhteisiin. Sadetta mukavasti pitävä rotsi pelastaa kuuron iskiessä ja marraskuinen viimakaan ei pääse niin pahasti luihin ja ytimiin kun on pukeutunut kunnon rotsiin. Joku muu kokoiseni heppu saattaisi käyttää L-kokoa, mutta koska tykkään heiman väljemmästä meiningistä, XL natsaa itselleni parhaiten. Rento istuvuus takaa myös sen, että tarvittaessa voin heittää vaikka vanhan perintövillapaitani takin alle ilman klaustrofobisia tuntemuksia.

Talven tullen moni manailee talvikenkien puutetta, mikä on täysin ymmärrettävää. Kylmällä kelillä perus Old Skoolit ovat eittämättä liian keposet ja varpaathan siinä jäätyvät. Itse olen ratkaissut ongelman hyvillä, paksupohjaisilla Vansin talvikengillä (Vans Sk8-Hi MTE). Klassikkokengästä veivattu talvimalli on lämmin, pitävä ja hyvän näköinen buutsi. Mikäli olet suunnittelemassa hiihtovaellusta napajäätikölle tai muuten hengailet paljon Inarijärven pohjoispuolella, suosittelen jotain muita kenkiä, mutta Stadin talveen nämä riittävät hyvin. Looking good, feeling better.

Outfit #4: ”Untsikka ja korvaläpällinen lippis”

Untuvatakki, tuo talvitakkien keisari… Jos kerran haluaa pysyä talvella lämpimänä, on syytä pukeutua lämpimästi. Koska ruoansulatuselimistömme sekä kaikki muut tärkeät elimet, kuten keuhkot ja sydän, sijaitsevat yläkropassamme, kaikki ymmärtävät että tämä alue vaatii erityistä huolenpitoa ja talvisin lämmikettä. Paleltuneen pikkuvarpaan voi aina amputoida ja asentaa vaikka joku muovinen korvike, mutta jäätynyneet sisäelimet ei sulattamalla tokene. Leikki sikseen, talvitakin tärkeys tuli varmaan vähemmälläkin kaikille selväksi: asia on tärkeä. The North Facen Nuptse-talvitakki on jo muutaman vuoden ollut kovassa huudossa myös muiden kuin retkeilijöiden keskuudessa ja syy siihen on selvä: takki näyttää hyvältä, on kestävä ja ennen kaikkea LÄMMIN. Itselleni kolisee värimallista tummanvihreää ja mustaa yhdistelevä rotsi, mutta voisin hyvin heittää niskaani myös oranssin, violetin tai mustan Nuptse-untsikan.

”Hattu on pääasia”, tokaisi kerran vanha kalakaveri ja iski vanhan ajan samettilippiksen ahavoituneen kuuppansa peitoksi. Samanlaisia sammarilippiksiä, tällä kertaa korvaläpillä varustettuja, löytyy Brixtonilta. Brixton Brood Earflap-kotsa on täydellinen talvihattu lippiksiä rakastavalle henkilölle. Tyylikäs tummansininen vakosametti yhtyy harmonisesti ruskeaan korvaläppään ja tuloksena on yksi talven siisteimmistä hatuista (mun mielestä siis). Hauska yksityiskohta on nappi, jonka ansiosta lippistä voi pitää kahdessa eri asennossa: kiinni tai auki, kuten kuvassa.

Outfit #5: ”Thrasher-huppari ja pipo”

Joskus on se fiilis, että ainoa oikea asuste on huppari, mieluiten löysä sellainen. Skeittiraamattu Thrasher Magazinen hupparit ovat klassista jenkkifittiä (kun koko kasvaa, huppari käytännössä vain levenee) ja siksi täydellinen hupparimalli itselle. Leveä, rennosti fittaava huppari on kuin lapsuuden maja olkkarin sohvan takana: siellä on mukavaa, lämmintä ja pehmeää. Rässerin huppareita löytyy monenlaisia. Diggaan klassisesta fleimilogosta siinä määrin, että valkkasin tähän outfittiin meleeratun harmaan liekkilogohupparin kokoa XL. Tarvittaessa tilavan hupparin alle mahtuu esimerkiksi ekassa outfitissä esitelty Sacramento-flanelli ilman sen suurempia kasvukipuja. Parasta hupparissa on napakat hiharesorit, iso etutasku ja rento yleisistuvuus, jonka ansiosta huppari on täydellinen skedevaate. Voitte kysyä miljoonalta skedeejältä ympäri maailmaa – huppari on klassikko. Saako tätä käyttää vaikka ei skeittaisi? Totta hemmetissä, hyvä huppari on hyvä huppari ja that’s it. Turhan spekuloimisen voi jättää sikseen.

Brixtonilta löytyy mukavasti myös pipomalleja niin isoihin päihin (kuten mulla) kuin pienempiinkin koteloihin. Kuvassa on vähän paksumpaa materiaalia oleva Brixton Halifax Beanie – diggaan sen paksusta ja suhteellisen löysästä neuloksesta. Pipo hengittää mukavasti ja asettuu heti päähän kuten pitääkin. Värinä tummansininen miellyttää myös: rauhallinen sävy ei häiritse eikä hyökkää kimppuun.

-Nikke, Ponke’sin tiimiläinen ja verkkokauppias