Uuden skeitin hankinta – mitä tarvitsee tietää?

 

Se on taas se aika vuodesta kun ensimmäisiä skeittejä ostetaan. Miltei kymmenen vuoden työkokemuksella skeittikaupasta voin todeta, että juuri keväällä ostetaan eniten ensilautoja ja syitä on monia. Joku on innostunut syksyllä kokeilemaan kaverin lautaa ja päättänyt talven mietittyään ostaa oman skeitin. Toinen haluaa kannustaa skeittauksesta kiinnostunutta kummipoikaa lajin saloihin, kolmas ostaa tyttärelleen synttärilahjaksi laudan, joka mullisti oman elämän vuosikymmeniä sitten ja niin edelleen. Tarinoita on lukuisia, samoin syitä ensilaudan hankinnalle. Tässä postauksessa kerron lyhyesti ja toivottavasti myös ytimekkäästi, mitä kaikkea jokaisen ensilaudan ostajan tulisi tietää skeittauksesta sekä tietysti itse harrastusvälineestä, skeittilaudasta.

Skeittilauta eli lyhyemmin skeitti, on esine, josta on moneksi. Skeittilautoja on lukuisia erilaisia, käytännössä rajaton määrä ja monelle juuri sen itselle sopivimman valitseminen voi tuottaa vaikeuksia. Tarvitsenko ison vai pienen laudan? Minkälaiset renkaat pitäisi hankkia? Onko koolla väliä, entä värillä? Trukkejakin on monia erinäköisiä ja kokoisia, mitkä ovat minulle sopivimmat? Voinko hankkia vahingossa väärät varusteet, meneekö rahani hukkaan? Näitä kysymyksiä kuulemme kaupan tiskillä päivittäin, kun ensilautaa lapselleen tai itselleen hakevat asiakkaat kääntyvät asiantuntijoiden puoleen ja kysyvät neuvoja. Mikään ei ole niin mukavaa kuin kertoa itselle rakkaasta lajista ja sen välineistöstä, joten täältä pesee. Aloitetaan skeittilaudan ainoasta puuosasta eli laudasta.

Ponke’s team rider Jonne Nordlund. J-Nor skeittaa kaikkea mahdollista: kaaria, streettiä, reilejä, rappusia ja vetää 8.5″ dekillä. Yeah!

Laudan valinta

Karkeasti skeittilaudat voidaan jakaa kolmeen kategoriaan niiden muodon, koon ja käyttötarkoituksen mukaan. Kaksipääkäyrät laudat, eli niin sanotut normaalit skeitit, ovat temppujen tekemiseen tarkoitettuja lautoja ja myös se yleisin lautatyyppi, jota haetaan kun halutaan alkaa skeittaamaan. Laudan molemmat päät (nose ja tail) ovat käyriä ja mahdollistavat laudalla hyppäämisen. Lisäksi lauta on kovera – puhutaan concavesta, jonka avulla laudalla on helpompi tehdä flippitemppuja. Näitä “temppuskeittejä” on monenkokoisia ja koot ilmoitetaan tuumissa – käytännössä puhutaan kapeista ja leveistä dekeistä, lautojen pituus pysyy suhteellisen samana leveyden vaihdellessa. Perinteinen jako laudan koissa menee kutakuinkin näin: vertissä ja puulissa skeitataan leveillä laudoilla, streetillä suositaan aavistuksen kapeampia dekkejä. Nykyään moni skeittari skeittaa kuitenkin sekä ramppia, puulia että streettiä, eikä yksioikoisia linjoja lautojen koon ja skeittityylin yhteydestä voida vetää. Kuitenkin fakta on se, että monet flippitemput esimerkiksi ovat helpompia, kun lauta on suhteellisen kapea (7.75″-8.25″). Kapean laudan saa liikkeelle pienemmällä voimalla kuin leveän. Vertissä ja puulissa, jossa vauhtia on streettiä enemmän, tykätään usein skeitata hieman leveämmillä laudoilla, joissa on jaloille mukavasti tilaa (8.5″-10″). Vertti- ja puuliskeittaus on myös eritavalla teknistä kuin street-skeittaus, eikä esimerkiksi flippitemppuja tehdä läheskään yhtä paljon kuin streetillä, jolloin lautojen ei tarvitse olla näppärän teknisiä.

Seuraava lautatyyppi voi olla myös kaksipääkäyrä, mutta on useimmiten vain toisesta päästä käyristetty (tailista). Puhutaan kalalaudoista (laudan muoto näyttää kalalta) tai cruisereista. Kalalauta on vanhan hyvän ajan skeitti – 80-luvulla kaikki laudat olivat tämän näköisiä, hieman raskaita mutta erittäin mukavia ajopelejä, mikäli laudalla ei ole suurta tarvetta tai aikomusta hyppiä. Cruiseri on yleisnimitys laudoista, joilla nimensä mukaisesti cruisaillaan eli liikutaan mukavasti paikasta toiseen. Mikä erottaa cruiserin normaalista temppuskeitistä, eikös niilläkin voi cruisailla? Suurin ero cruiserin ja “normaalin” skeittilaudan välillä on renkaat. Siinä missä normaalissa skeitissä on kovat, suhteellisen pienet renkaat (yleisesti 50mm-54mm), on cruisereissa isot (55mm-65mm) ja erittäin pehmeät renkaat, joiden menoa ei pikkukivet tai muuten epätasainen alusta hidasta. Koska cruisereiden renkaat ovat pehmeät, ne myös pitävät erittäin hyvin eikä niillä juurikaan tehdä slaideja. Hyvät, pehmeät ja isot renkaat tekevät cruiserista varteenotettavan vaihtoehdon fillarille esimerkiksi kaupunkiliikenteessä, sillä hyvä cruiseri on todella vauhdikas menopeli. Bonuksena pyörään verrattuna sen voi ottaa vaivattomasti kainaloon ja hypätä esimerkiksi ratikkaan ja jatkaa matkaa myöhemmin cruisailemalla. Moni longboardia ostamaan tuleva asiakas ostaa lopulta juuri cruiserin sen vaivattomuuden ja hyvien ajo-ominaisuuksiensa takia. Hyvä cruiseri on vauhdikas, kätevä (ei liian pitkä kuten suurin osa longboardeista) ja suhteellisen helppo ensilauta (leveä lauta = vakaa ja mukava).

Longboard eli lonkkari, on lautatyypeistä se isoin, ja etenkin kaupunkiympäristössä epäkäytännöllisin. Longboard on nimensä mukaisesti pitkä lauta, jonka parhaat ominaisuudet tulevat esiin pitkillä matkoilla ja alamäkiä mentäessä. Lauta on vakaa ja hyvän longboardin painopiste on riittävän matalalla. Yleisesti longboardeissa on todella isot ja pehmeät renkaat (60mm-80mm) ja pitkäkin matka taittuu vaivatta. Haittapuolena lonkkareissa on niiden suuri koko, paino sekä erittäin rajattu mahdollisuus tehdä temppuja – lonkkarilla ei käytännössä voi hypätä ilmaan. Toki muita temppuja voi tehdä myös lonkkareilla, mutta hypyt voi suosiolla lukea pois lonkkarin temppuvalikoimasta. Moni ostaa meiltä lonkkareita työmatkavälineiksi, johon lauta sopiikin erinomaisesti. Jos kuitenkin haluat harjoitella temppuja ja opetella skeittaamaan, suosittelen vahvasti tämän listauksen ensimmäistä lautatyyppiä eli perusskeittiä. Kun perusskeitillä osaa perusteet, pystyy vaivattomasti vetämään myös cruiserilla ja lonkkarilla. Lonkkarilla ajelu ei kuitenkaan opeta normaalilla skeitillä tarvittavia taitoja, saati temppuja, joten siinä mielessä normaalilla skeitillä kannattaa aloittaa.

Usein asiakas kertoo haluavansa aloittaa skeittauksen, muttei tiedä minkä kokoisen laudan ostaisi. Laudan koko kannattaa suhteuttaa skeittarin kokoon. Jokainen ymmärtää, että viisivuotias tarvitsee hieman erikokoisen laudan kuin satakiloinen äijänköriläs. Kun skeittilaudoissa vertaillaan kokoja, vertaillaan käytännössä lautojen leveyksiä. Kapea lauta (7.5″-7.8″) sopii hyvin alle kymmenvuotiaille harrastajille, koska kapea lauta on näppärämpi ja sopivampi pienikokoisiin jalkoihin. Laudan leveys kannattaa aina suhteuttaa siis myös kengän kokoon – liian kapea lauta suhteessa omiin jalkoihin tuntuu kiikkerältä, kun taas liian leveä lauta on kankea ja temppujen tekeminen vaatii valtavasti energiaa. Sopiva lauta löytyy yleensä jostain näiden kahden välimaastosta. Keskimäärin aikuiset ostavat lautoja kasituumaisesta kasipuolikkaaseen (8″-8.5″) ja lapset seiskapuolikkaasta kasiin (7.5″-8″). Nyrkkisääntönä näin: mitä isompi kaveri, sitä leveämpi lauta.

Ammattilaisen valinta: Normaaliin skeittaukseen valitsisin junioreille laudan väliltä 7.5″ – 8″, aikuisille väliltä 8″ – 8.4″. Cruisailuun ottaisin leveän, 8.8″ – 10″ tuumaisen laudan pehmeillä 55mm renkailla. Tai suoraan tämän.

Ponke’s team rider Nikolai Alin. Niken laudan leveys on 8.4″ ja trukit ovat Independent 149 Hollow. 

Trukkien valinta

Trukit eli metalliset akselit kääntävät skeittiä, mahdollistavat grindaamisen ja kiinnittävät renkaat lautaan. Trukkeja on monen merkkisiä, mutta isoimmat ja perinteisimmät trukkivalmistajat ovat Independent, Thunder, ACE ja Venture. Trukin idea ja käyttötarkoitus on sama valmistajasta riippumatta, mutta jokainen trukkimerkki tuo pöytään oman erikoisuutensa. Independent tarjoaa elinikäistä takuuta (jos trukki vaikkapa yhtäkkiä katkeaa tms., voi trukin lähettää takaisin kauppaan ja Independent hyvittää uudet trukit) ja perinteistä meininkiä, Thunder teknistä trukkia useilla värivaihtoehdoilla ja ACE luottaa minimalistiseen, ajattomaan designiin.

Trukin tärkein tehtävä on mahdollistaa laudan sulava kääntyminen. Tämä onnistuu parhaiten, kun trukki on oikean kokoinen suhteessa lautaan. Hyvä nyrkkisääntö on, että trukin akselimuttereiden olisi hyvä ulottua laudan reunaan asti eli trukin olisi hyvä olla aika tarkalleen laudan levyinen. Jos trukki on paljon lautaa leveämpi, muuttuu kääntösäde laajaksi, kääntyminen hidastuu ja lopulta vaikeutuu huomattavasti. Jos trukki on puolestaan huomattavasti lautaa kapeampi, muuttuu meno kiikkeräksi ja pahimmassa tapauksessa kääntyessään lauta ottaa kiinni renkaisiin ja meno tyssää siihen. Olennaista on siis laudan ja trukkien leveyden yhteensovittaminen.

Merkit tarjoavat paljon myös erikoistrukkeja, kuten kevyempiä versioita klassikkotrukeista. Tällaisia ovat muun muassa Independent Hollow-trukit sekä Thunder Lights-trukit, joissa sekä akseli että kingpin ovat onttoja. Trukkien paino on makuasia – osa tykkää kevyistä trukeista, osa taas painavammista, ns. normaaleista versioista.

Ammattilaisen valinta: 8″ tuumaiseen lautaan valitsisin Independentin 139 Stage 11- trukit tai Thunderin 147 Lights- trukit.

 

Renkaiden valinta

Renkaita, kuten muitakin skeitin osia, on lukuisia erilaisia. Erimuotoiset, – kokoiset, -kovuiset ja -väriset renkaat saattavat saada ostajan välillä pyörälle päästään eikä ihme. Perusskeittaukseen käy hyvin kova perusrengas (kovuus 99DU-101DU) ja normaalin skeitin kokohaitari on keskimäärin 50mm-54mm. Kuten yllä mainittiinkin, cruisereihin ja longboardeihin menevät omat, pehmeät ja astetta isommat renkaat, joita temppuskeitteihin ei yleensä suositella. Kaksi suurinta valmistajaa ovat Spitfire ja Bones – molemmat tekevät äärimmäisen laadukasta rengasta moniin tarpeisiin ja brändien tiimissä skeittaavat käytännössä kaikki maailman huippuammattilaiset. Bonesin myydyin rengasmalli on Bones STF (Street Tech Formula), joka on kova, kestävä ja hyvin slaidaava rengas monipuoliseen skeittaukseen. Spitfiren vastaava rengas on Spitfire Formula Four, jota löytyy puolikovana (99DU) sekä kovana (101DU). Molempia renkaita yhdistää kestävyys – rengas kuluu tasaisesti ja kestää pitkään. Skeittihalleihin ja vaneriparkkeihin ostetaan usein hieman pitävämpiä renkaita. Tällaisesta renkaasta hyvä esimerkki on Spitfire Classic-sarja sekä Bonesin ATF (All Terrain Formula). Jälkimmäinen on pehmeä rengas, ensin mainittu kova, mutta pitävä. Kuten missä tahansa pyörillä kulkevassa menopelissä, myös skeitissä renkaiden koko vaikuttaa vauhtiin. Isot renkaat ovat nopeat (mutta hieman raskaammat), pienemmillä saa potkia enemmän pitääkseen vauhdin päällä.

Ammattilaisen valinta: Normaaliin skeittaukseen valitsisin kovan tai puolikovan 52mm renkaan.

 Ponke’s team rider Wilson Mäkelä. Wilson skeittaa 8″ laudalla ja miehen kengän koko on US 6.5. Homma näyttää toimivan!

Laakereiden valinta

Laakerit ovat tärkeä, mutta äkkiseltään huomaamaton skeittilaudan osa, koska ne ovat piilossa renkaiden sisällä. Laakerit mahdollistavat renkaiden pyörimisen ja mitä parempi laakeri, sen nopeammin rengas pyörii. Laakereissa voi hifistellä miltei loputtomiin, mutta peruslaakerit saa omakseen parillakympillä. Laakereissa hinta kertoo usein laadusta ja mitä arvokkaampi laakeri, sen kestävämpi ja nopeampi se yleensä on. Myydyin laakerimme on Bones Reds (25€), joka on yksi parhaita peruslaakereita mitä tulee skeittaukseen. Skeittareiden ultimate suosikkilaakeri on kuitenkin Bones Swiss (75€), legendaarinen ja kunnioitusta herättävä sveitsiläinen laakerimalli, joka kestää oikein huollettuna vuosia ja rullaa kuin unelma. Perusskeittarille suosittelemme 25€, mutta jos on varaa panostaa laakereihin (lue: itseesi) niin ehdoton valinta on Bones Swiss original. Erittäin laadukasta laakeria tarjoaa myös Bronson, jonka tuote tipahtaa parahiksi Swissin ja Redsin välimaastoon: Bronson Raw maksaa 60€ ja Bronson G3 49€ – molemmat erittäin kovia, perustasoa parempia laakereita kovaan käyttöön.

Ammattilaisen valinta: Perusskeittarille Bones Reds, todella kovalle sumuttajalle Bones Swiss (myös cruisereihin tämä – speed kills!).

 

Muut osat

Jokaiseen Ponke’sista ostettuun lautaan tulee mukaan MOB Grippi, joka on kiistatta markkinoiden pitävin grippi. Grippejä saa sekä mustana, että grafiikalla (vain musta kuuluu dekin hintaan, muut ovat kalliimpia) ja niillä voi tuunata laudasta helposti omannäköisensä. Lisäksi trukit pitää saada lautaan kiinni, joten trukkiruuvit kannattaa laittaa mukaan – niitä löytyy Independentiltä ja muutamassa eri koossa. Yleisin ruuvimalli on kuusiokolo (Allen), mutta varsinkin pidempiä ruuveja ostetaan paljon myös ristipäillä (Phillips). Yleisin ruuvikoko on tuuman ruuvi eli 1″, jolla saa normaalit trukit mukavasti kiinni. Huomio, että jos käytät korotuspaloja, pitää trukkiruuvin olla pidempi. 1 1/2″ trukkiruuvi pitää paksummallakin korotuspalalla varustetun trukin napakasti laudassa kiinni.

Trukkien jäykkyyksiä voi varioida myös erikseen myytävillä trukkikumeilla. Yleisimpiä erikseen myytäviä trukkikumeja ovat Bonesin valmistamat trukkikumit, joita tulee kolmessa eri kovuudessa: soft, medium, hard. Joskus tehtaalta tulevissa trukeissa valmiina olevat kumit vaativat pientä sisäänajoa (muutamia skeittikertoja) ja jos tätä duunia ei jaksa tehdä, voi ostaa suoraan ajovalmiit trukkikumit. Myydyin tuotteemme tässä kategoriassa on ehdottomasti Bones Medium ja Bones Hard- trukkikumit, jotka menevät mukavasti kaikkiin eri trukkimerkkeihin ja tuovat välittömästi pehmeyttä ja hyvää kääntymistä mihin tahansa trukkeihin.

Ammattilaisen valinta: Mob Grip, Indy Allen 1″- trukkiruuvi, Bones Medium- trukkikumi

Ponke’s team rider Kasperi Kropsu. Kapu skeittaa kaikkea mitä tielleen tulee, enimmäkseen kuitenkin streettiä. Kapun renkaat ovat 52mm Spitfiret ja laakerit Bones Swiss.

Toivottavasti postauksesta oli hyötyä sinulle ja sait jotain lisätietoa skeittauksesta ja erityisesti skeittivälineistä ja niiden valinnasta. Valikoimaa on paljon ja monesti on vaikea tietää, mikä olisi paras vaihtoehto juuri minulle. Tervetuloa kaupoille ja verkkokauppaan kyselemään, testailemaan ja hypistelemään tuotteita – neuvomme ja autamme sinua enemmän kuin mielellämme! Hyvää ja skeittauksentäyteistä maaliskuuta ja kevään alkua!

 

-Nikolai Alin

Kirjoittaja on skeitannut vuodesta 1999 ja työskennellyt skeittikaupassa kymmenen vuotta. Lance Mountainin sanoin: “Ei skeittaaminen tee sinusta skeittaria. Skeittarin sinusta tekee se, ettet pysty olemaan skeittaamatta.”