Väinämöisen Avoimet

Istuin syyskuun puolessavälissä duunissa ja mietin Stadin syksyä ja sen synkkyyttä. Vaikka pimenevissä illoissa on toisaalta hyväkin syysfiilis, on syksyn tulo aina jotenkin melankolista ja tummaa aikaa. Skeittarin näkökulmasta syksyn sateet ja alati vähenevä valo ovat tietysti täysin ymmärrettäviä syitä alakulolle – skeittiaika ulkona vähenee kunnes lumen tultua loppuu kokonaan – jos parkkihalleissa sumuttamista ei lasketa mukaan. Skeittari tuntee syksyn tulon muita ihmisiä rankemmin, se rajoittaa konkreettisesta elämäntyylin- ja samalla itsensä toteuttamista. Olen kiitollinen Suomesta löytyvistä erinomaisesti hoidetuista skeittihalleista, joissa talvella saamme skeitata, mutta halliskeittausta ei voi verrata ulkona tapahtuvaan skedeemiseen – rajattu tila vie väistämättä jotain olennaista skeittauksesta pois. Se rajaa skeittauksen tiettyyn tilaan, vapauden tunne kutistuu.

Näissä aatoksissani ajattelin yhdessä ystäväni Juden kanssa, että Stadissa pitäisi järjestää hyvän mielen kaikille avoin skedetapahtuma myös näin syysaikaan. Kesä on pullollaan kaupunkitapahtumia ja monesti hyviä kemuja, festareita, skedekisoja ja ravintolapäiviä saattaa mennä jopa päällekkäin samoille päiville. Mutta syksyllä tilanne on toinen. Syksyllä skeittitapahtumat loistavat kaupungissa poissaolollaan, toistaiseksi tuntemattomasta syystä. Kenties epävakaat sääolosuhteet vievät mehut järjestäjistä tai sitten kesän jäljiltä halutaan yksinkertaisesti vetää happea ja pötkötellä kotona. Tai käydä kuvaamassa, kuten suurin osa skeittareista tekeekin. Ensimmäiset syyskauden skedetapahtumat ovat yleensä olleet skeittikoulujen alkamiset (hallissa) tai hallikisat, kuten Kontulassa tänäkin vuonna järjestettävä Halliween. Mutta ulkona syksyllä ei tapahdu. Paitsi tänä syksynä.

Syksyn skeittitapahtumakatoon kyllästyneinä päätimme yksinkertaisesti pitää helposti lähestyttävät, kaikille avoimet ja ilmaiset skeittisessarit paikassa, jonne ihmisten olisi helppo tulla asuinpaikasta riippumatta. Sessareihin yhdistettiin pientä skabailua, hyviä palkintoja, musiikkia, ilmaista ruokaa ja juomaa. Paljon enempää ei hyvältä skeittitapahtumalta voitane vaatia. Väinämöisen kenttä, legendaarinen Hietaniemen urheilupyhättö, sopi tapahtumaan täydellisesti. Kesän aikana jonkin sortin hotspotiksi skedeejien keskuudessa muodostunut katulätkäkaukalo Väiskin kentän eteläpäädyssä on täydellinen mesta hyville sessareille: kaukalossa on täydellisyyttä hipova flätti, muutamia hyviä obstaakkeleita ja kaukalo kylpee auringossa miltei aamusta iltaan. Lisäksi siellä on kuluvana kesänä saanut rauhassa skeitata ja lätkäpelaajien kanssa kaukalon jakaminen on sujunut ongelmitta. Toisessa päässä skeitataan, toisessa lämitään – no problem.

Jude on järjestänyt nyt jo kulttimaineeseen kasvanutta King Of Sampola-skabaa Keravalla jo vuosia ja viime vuoden skaboista Keravalle oli jäänyt skaboista korkea kurbi ja kasarityylinen hyppyramppi. Pakulla kamat Väiskille ja puitteet Väinämöisen Avoimille oli kasassa. Hyppyramppi/kaari oli sopiva mauste Väiskille ja kun sen nosti kaukalon laitaa vasten, saatiin mestoille mukava skeitattava kaari pienellä verttiekstensionilla. Korkea kurbi sijoitettiin keskelle kaukaloa, matalampien kurbien väliin – setuppi mahdollistaa lukuisia linjoja ja kaiken lisäksi Sampolan kurbi on huomattavasti OG Väiskin kurbeja korkeampi patukka, joten mukavaa vaihtelua saatiin samalla.

Väinämöisen Avoimet järjestettiin siis ensimmäistä kertaa tänä vuonna ja kisat oli hyvä osoitus siitä, että nopeallakin aikataululla voidaan tehdä toimiva tapahtuma, mikäli aika ja paikka ovat kunnossa. Mestoille valui satakunta skedeejää ja kaukalossa viihdyttiin pitkään vielä pimeyden laskeuduttua kaupungin ylle. Döner Harjun sponssaamat hodarit (vegaanisia, ihan törkeen hyviä) sekä Laitilan juomat katosivat nopeasti nälkäisiin kuonoihin ja sessareilla oli meininki kohdillaan alusta loppuun. Itse skaboissa palkittiin best trickkejä kolmella sadan euron lahjakortilla Ponke’siin (Juuso Muhonen, half cab nose nollie heel with STYLE, Alpo bs tail biggie kaaresta kaukalon laitaan ja muutenkin älytöntä sumutusta pitkin päivää sekä Pekka Palomaa fs 5050 bs hipari ulos), joiden lisäksi Dickies tarjosi vaatetta ja Vans kenkiä. Melu Magazineja lähti myös rippaavien skedeejien matkaan ja taisipa muutamat Juden UTC-kirjatkin vaihtaa omistajaa ländätyistä tempuista.

Ponke’s kiittää kaikkia mestoille tulleita, skedeejiä ja hengailijoita, yhteistyökumppaneita ja lätkäpelaajia, jotka antoivat auliisti tilaa skedeejille, vaikka lähtökohtaisesti oltiin hokimiesten, eikä skedeejien alueella. Toivottavasti jotain vastaavaa kuin Väinämöisen Avoimet järjestetään ensi vuonna uudelleen – hyville, matalan kynnyksen skedetapahtumille on selvästi kysyntää myös syysaikaan. Skate or die!

-Nikke

Special thanks to our sponsors: Vans, Dickies, Döner Harju, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas, Melu Magazine